Me Naiset kuuli korven kutsun / On metsäjoogan aika

Huokaus ja hihkaisu kuuluisivat molemmat yhteen tämän lauseen kanssa: Uusi kirjani Metsäjooga on vihdoin, monen vuoden työn jälkeen ulkona! Alla oleva ote kirjastani pyrkii vastaamaan minulta viime päivinä usein kysyttyyn kysymykseen: mitä metsäjooga on. Löydät ohesta linkkinä myös tänään ilmestyneen Me Naisten tuoreen artikkelin metsäjoogaamisesta. 

MUTTA ASIAAN, MITÄ METSÄJOOGA SIIS ON?

"Metsäjoogan viesti kuuluu ytimekkäästi: Jooga kuuluu kaikille. Kukaan ei voi omistaa joogan liikkeitä, hengitystä tai mitään muutakaan siihen liittyvää. Joogaa ei voi laittaa laatikkoon, sulkea studioon, kirjoittaa kirjaan, eikä rajoittaa vain tiettyihin joogatyyleihin tai niiden opinkappaleisiin. Ihan kuten kukaan ei voi todella omistaa maata tai metsän puitakaan, ilmaa eikä vettä luonnossa, tai kertoa, millaiset eläimet siellä saavat liikkua ja millä tavalla. Se, joka kuvittelee, että näin voi tehdä, ei puhu totuudesta käsin, vaan on vain rajoittaviin ajatuksiin kiinni jääneen mielensä vanki. 

Metsäjooga edustaa siis kaikkea muuta kuin tavaramerkkejä, ihmisten paremmuusjärjestykseen asettamista, tekniikan hiomista tai näyttävien asentojen suorittamista. Metsäjooga tarjoaa sinulle mahdollisuuden sekä vapauden kokea yhteyttä ja ykseyttä sinulle ominaisen liikkeen, yksilöllisen kehosi, oman hengityksesi, suomalaisen mytologian ja ympäröivän luonnon kanssa. 

Metsäjooga on läsnäolon, vapauden, luontoyhteyden ja liikkumisen ilon joogaa.

Siksi se ei perustu tarkkaan linjausohjeistukseen eikä millään tapaa yritä kertoa sinulle, mikä on tekemässäsi oikein tai väärin. Syvästi koettu joogan ykseystila, niin sanottu joogan päämäärä, heijastaa toteutuessaan samankaltaista filosofiaa. Jooga "tapahtuu", kun joogin tietoisuus ei enää kiinnity määritelmiin, kategorioihin ja vastakkainasetteluihin. Siinä tilassa mielen liikkeet eivät enää kerro joogille sitä, mikä itse tai maailma on - tai mitä niiden tulisi olla. Silloin oma keho tai mieli eivät ole enää tietoisuuden keskipisteessä. Jäljelle jää vain Oleminen, "minän kahleista" vapaa totuus tuossa hetkessä. Moni ihminen kuvailee syvän luontoyhteyden tilaa ihan samoin. 

MUTTA ENTÄS NE LINJAUSOHJEET, MIHIN SUUNTAAN POLVEN PITÄÄ OSOITTAA SOTURISSA?

Et löydä metsäjoogan liikeohjeista nipotusta siitä, miten sinun tulisi olla asennossa, että suorittaisit sen "oikein" – jos "oikein" perustuu siihen, miten minä opettajana omaan oppijärjestelmääni perustuen toivoisin sinun liikkeen suorittavan. Mitä enemmän joogaa ja ihmiskehoa ymmärtää, sitä paremmin käsittää, että tietyn ulkoisen muodon metsästäminen ei tuo ihmistä lähemmäs sisäistä tyyneyttä. Tämä siksi, että vaikka joogin tekniikka kuinka kehittyisi, tulee aina uutta tavoiteltavaa, ja ulkoinen muoto tuntuu ikuisesti pakenevan valmista. Sellainen on ihmisen mieli, kun se etsii rauhaa tai tyytyväisyyttä muutoksen piiriin kuuluvista ulkoisista seikoista.

Metsäjooga, toisin kuin vaikkapa moni joogan opettajakoulutus, ei siis pyri valmentamaan kenestäkään teknisesti loistavaa ja tietotaitoista asanajoogia – eli, sallinet ilmaisun, ammattiliikkujaa. Sen sijaan metsäjooga kutsuu sinut tavoittelemaan joogakokemuksen ydintä; mielen liikkeiden pysähtymisen tilaa.

Ehdotankin, että lähestyt metsäjoogaa ensi kädessä sisäisenä kokemuksena. Kun teet harjoituksia, tutki, ihmettele, ja pysähdy. Anna itsesi havaita ja oivaltaa. Huomaa, mistä päästät silloin irti – ja mitä saat sen tilalle. Älä odota mitään ja anna kaiken tapahtua, kun metsäjoogaat. Jätä tuomitseminen ja yliyrittäminen kyydistä heti alussa.

Riisu siis kengät, tai laita ne jalkaan. Astu kanssani metsäpolulle, ja sitten syrjään siitä. Atha aranya-yoga-anushasanam*. On metsäjoogan aika.

 

*Kuuluisa, ensimmäinen joogan metodia kuvaava kirja Joogasutra (n. 200 jaa.) alkaa joogeille tutulla lauseella: Atha yoga-anushasanam, eli vapaasti käännettynä Nyt, joogan aika. Aranya puolestaan on sanskriittia ja tarkoittaa metsää. Tämä ylle kirjoittamani lausahdus sanoo siis leikkisästi: Nyt, metsäjoogan aika.

Mia Jokiniva1 Comment